21. sunnuntai helluntaista 10.2016

 Jeesuksen lähettiläät Matt 22:1-14

                                                                                      

KUTSUMAAN KUTSUTTUJA

 

 

Jotkut teistä, jotka olette lukeneet evankeliumeja, olette panneet merkille, kuinka samoista tapahtumista tai samanlaisista kertomuksista kerrotaan eri evankeliumeissa ja samassakin evankeliumissa parikin kertaa. Niin on tämänkin päivän evankeliumin laita. Suurista illallisista puhutaan myös Luukkaan evankeliumin 14.luvussa. Nämä illalliset osoittautuvat kuninkaan pojan hääjuhlaksi. Juonen kulku on lähes sama kuin tämän päivän tekstissä. Kuningas järjestää pojalleen hääjuhlan. Hän kutsuu pitoihin ystävänsä ja arvovieraat. Mutta nämä alkavat keksiä verukkeita. Yksi on ostanut pellon. Hän tahtoo lähteä sitä katsomaan. Toinen on ostanut viisi paria kyntöhärkiä. Hän tahtoo lähteä niitä kokeilemaan. Kolmas on mennyt naimisiin. Hän toivoo, että hänet pidettäisiin estettynä tulemaan, kenellä mikäkin syy.

Silloin kuningas vihastuu ja käskee kutsua kaikki ketä kylän raitilla vain vastaan tulee, sokeat, rammat ja raajarikot. ”Ja siitä voitte olla varmat, että kukaan niistä, jotka oli kutsuttu minun illallisilleni ei ole maistava minun illallisiani.”

Tässä Matteuksen evankeliumin kertomuksessa palvelijat lähtevät kutsumaan kutsuvieraita kahdesti. Toisella kerralla kutsun saaneet eivät ainoastaan hylkää kutsua vaan he ottavat kutsun tuojat kiinni . He häpäisevät heitä, pahoinpitelevät heitä ja surmaavat heidät. Ei ihme, jos kuningas vihastuu heihin ja lähettää sotajoukkonsa surmaamaan nuo murhamiehet ja tuhoamaan heidän kaupunkinsa.

Mistä tämä yllättävä käänne kertomuksessa? Ensin hääjuhla on valmiina. Härät ja syöttövasikat on teurastettu. Perunat jo höyryävät. Sitten kuningas päättääkin lähteä sotaretkelle kutsun hylkääjiä vastaan ja tuhoaa heidän kaupunkinsa.

Tässä evankeliumin kertoja kertoo Jeesuksen vertausta suurista illallisista, mutta sitten ”Mopo lähtee keulimaan”. Hän ei malta olla kommentoimatta viime aikaisia tapahtumia, vaan tulkitsee niitä vertauksen valossa.

Hän mainitsee, että kutsutut ottivat kiinni kutsujat, pahoinpitelivät heitä ja surmasivat heidät. Näinhän kerrotaan Vanhassa testamentissa juutalaisten ja heidän johtomiestensä tehneen profeetoille, jotka oli lähetetty tuomaan taivasten valtakunnan kutsua valitulle kansalle. Näin he tekivät myös kristityille, jotka nyt lähtivät viemään Jeesuksen lähettäminä taivasten valtakunnan kutsua kutsutuille.

Kuningas siis vihastui kutsuttuihin ja päätti tappaa nämä murhamiehet ja polttaa heidän kaupunkinsa. Mistä kaupungista tässä on kysymys? Tietenkin Jerusalemista. Rooman sotajoukot piirittivät Jerusalemin ja valloittivat sen 70 jkr. Tiituksen johdolla. Sen jälkeen hän vei Jerusalemin temppelin kalleudet voittosaatossa Roomaan. Tässä voittosaatossa olivat myös sotavangit ja muu ryöstösaalis. Viimeisen matkan kohti Roomaa he kulkivat Via Appiaa pitkin. Tämä katu on edelleen liikenteessä Roomassa. Tämän evankeliumin kohdan katsotaan osoittavan sen, että Matteuksen evankeliumi on syntynyt Jerusalemin hävityksen jälkeen.

Evankeliumi sisältää mielenkiintoisia sanakäänteitä. Siinä kuningas lähettää palvelijansa kutsumaan kutsuttuja, siis niitä, jotka on jo ennenkin kutsuttu. Ehkä tämä kohta kertoo myös juutalaisten melko täydellisestä evankeliumin hylkäämisestä ja aika perusteellisesta kristittyjen ja juutalaisten välisestä välirikosta.

Kuningas tekee johtopäätökset tilanteesta. Kuninkaan pojan häät ovat valmiina, mutta kutsutut eivät olleet kutsun arvoisia. Siksi kuningas lähettää palvelijansa kutsumaan juhlaan kaikki, joita he tapaavat tiellä ja teiden risteyksissä, pahat ja hyvät. Nyt kuningas ei tyydy vain kutsuvieraisiin, vaan hän suorastaan hylkää heidät. Nyt ei katsota vieraiden laatuun, ei siihen, ovatko he pahoja vai hyviä. Tärkeintä on, että häähuone tulee täyteen juhlavieraita ja että tunnelma on katossa. Itse asiassa parhaita juhlavieraita ovat ne, jotka eivät arvanneet olevansa kutsuttuja, jotka yllättyivät kutsusta. He osaavat iloita kutsusta.

Mutta sitten joukossa on myös joku, joka ei ole varustautunut juhlaan juhlan edellyttämällä arvokkuudella. Hän ei ole pukenut ylleen hääpukua. Hän on pilaamassa juhlatunnelman. Siksi hänet sidotaan käsistä ja jaloista ja heitetään ulos pimeyteen. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Monet ovat kutsuttuja mutta harvat valittuja. Tämäkin on lisäys Luukkaan kertomaan kertomukseen ja korostaa kutsun vastaanottamisen tärkeyttä.

Me elämme nyt vuotta 2016. Taivasten valtakunnan kutsu on kuulutettu monet monet kerrat tuon jälkeen. Kun taivasten valtakunnan kutsu saavuttaa meidät, Jumala kutsuu jo kutsuttuja. Kun kutsu saavuttaa meidät, meilläkin on kiusaus hylätä tuo kutsu.

Kutsu kuninkaan pojan hääjuhlaan on kuulunut uudestaan ja uudestaan kristikunnassa. Siksi me olemme yllättävän pitkälti samanlaisessa tilanteessa kuin Jeesuksen ajan juutalaiset. Kutsu ei tunnu enää tuoreelta ja kiinnostavalta. Sen sijaan niille, joille evankeliumia ei ole ennen julistettu, se on uutta ja tuoretta ja he ottavat sen ilomielin vastaan. Niinpä kristikunnan painopiste on siirtymässä Euroopasta ja Amerikasta  Afrikkaan ja Aasiaan. Kiinassa, missä kristinusko kiellettiin Maon kulttuurivallankumouksen aikana, evankeliumi otetaan iloiten vastaan ja kirkko kasvaa voimalla.

Tässä messussa uhrilahjavirtenä on virsi 907. Se on syntynyt Etiopiassa, missä kutsu kuninkaanpojan hääjuhlaan on otettu iloiten vastaan. Tässä toteutuu Saarnaajan kirjan sana: ”Lähetä leipäsi veden yli, ajanmittaan voit saada sen takaisin.” Saarn. 11:1. Kutsu kuninkaan pojan hääaterialle on kuulutettu niille, jotka eivät uskoneet olevansa kutsuttuja ja niin evankeliumi palaa meille uutena ja tuoreena ja antaa meille elämän.

Kun taivasten valtakunnan kutsua on kuulutettu meilläkin jo vuosisatojen ajan ja ihmiset ovat kyllästyneet sen kuulemiseen, syntyy ajatus tämän kutsun kuuluttamisen turhuudesta. Tätä johtopäätöstä ei ole kuitenkaan syytä tehdä. Jokaisen uuden sukupolven on saatava kutsu kuninkaan pojan häihin. Ja jokaisessa sukupolvessa on niitä, jotka ottavat kutsun iloiten vastaan ja ovat valmiit kuuluttamaan kutsua muillekin.

Tänään on meillä hieno hetki. Tänään on info ensi kesän rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen. Joukossa on varmasti niitä, jotka eivät uskoneet kutsun kuninkaan pojan häihin koskevan heitä. Kuningas lähetti palvelijansa kutsumaan häävieraita teille ja toreille. ”Kutsukaa kaikki, joita tapaatte, pahat ja hyvät, että häähuone tulisi täyteen.” Äsken lauletussa päivän virressä sanotaan: ”Taas uudet sukupolvet lapsineen, oppivat ”Isä meidän” sanomaan. He sovituksen lahjan löytävät, ja käyvät Vapahtajan askeliin.”

Risto Pentikäinen