Kuvakierros Kiuruveden kirkossa

Kirkkokatu vie kirkolle. Aiempi kirkko, joka paloi 1937, sijaitsi pari sataa metriä etelämpänä. Uusi kirkko rakennettiin uudelle paikalle, vanhan laivarannan ja kirkkoherran pappilan läheisyyteen ns. Sormusen talon mäelle. Kuva ES.

Yksinkertainen taulu kirkon eteisessä toivottaa tulijan tervetulleeksi kirkkoomme. Kuva ES.

Kirkossa on istumapaikkoja noin tuhannelle. Kirkko on tyyliltään ns. kolmilaivainen pitkäkirkko. Sen suunnitteli arkkitehti Bertel Liljeqvist. Hän oli mukana kaikkiaan 12 kirkkorakennuksen suunnittelussa. Hänen kirkoilleen ominaisia ovat jyrkkä harjakatto, valeat rapatut ulkoseinät, korkea torni ja pääovien portaalimaisuus. Nämä piirteet löytyvät myös Kiuruveden kirkosta. Rakentaminen alkoi 1939 ja kirkko otettiin käyttöön adventtina 1940. Kirkko oli silloin vielä keskeneräinen, mutta piispa antoi poikkeusluvan sen käyttöönottoon. Seuratupa oli kirkon palamisen jälkeen kunnostettu ja laajennettu väliaikaiseksi kirkoksi. Sinne kuitenkin mahtui vain 600 ihmistä. Se oli 1940-luvun Kiuruvedellä kirkkokansalle liian pieni! Kuva ES.

Uuno Eskolan mosaiikkialttaritaulu seurakuntamme kortissa. Taulu saatiin lahjoituksena v. 1953. Uuno Eskolan mosaiikkialttaritaulut on myös Iisalmen Pyhän Ristin kirkossa ja Enontekiön Hetan kirkossa. Alttaritaulun nimi on "Totisesti minä sanon sinulle: ´Tänä päivänä olet oleva kanssani paratiisissa.´" Kuva ES.

Kuorikaaren "Elämänpuu" monine symboleineen. Kirkon kuoriosan grisaille-tyyppiset kalkkimaalaukset on tehnyt taitelija Antti Salmenlinna. Hän on suunnitellut kaikkiaan 34 kirkon lasi- ja koristemaalaukset. Kuva ES.

Musisoiva enkeli lehterin kaiteessa, sekin Antti Salmenlinnan maalaama. Kuva ES.

"Jos kuolen, myykää kaikki, mitä omistan, ja ostakaa kyntteliköt uuteen kirkkoon." Näin totesi nuori sotilas viimeistä kertaa kotoa lähtiessään. Viisi messinkistä kattokruunua kertovat yhdestä talvisodan rintamalle jääneestä.. Kuva ES.

Kirkkomme lahjoituksena v. 1951 saama hopeinen kastemalja. Maljan pohjassa näkyy korkokuvana kyyhkynen, Pyhän Hengen vertauskuva. Maljan reunaa kiertää kaiverrettu lastenevankeliumi. Kuva ES.

Urut uusittiin 1978. 34-äänikertaiset mekaaniset urut valmisti Kangasalan Urkutehdas. Ne uudelleen äänitettiin 2008. Kuva ES.

Ehtoollispöytä on katettu. Kuva ES.

Yksityiskohta alttaritaulusta. Kivet ovat luonnosta otettuja, maalaamattomia. Yhteensä niitä on yli 300000. Taiteilija Eskola keräsi materiaalin ja suunnitteli työnsä 1950-luvun alussa Italiassa. Teosta sanotaan tyyliltään ravennalaisen mosaiikin edustajaksi. Kuva ES.

Kuoriosan väri-ikkunat. Kuva ES.

"Kirkon suurin koristus on harras, rukoileva, veisaava ja Herran tekoja tutkisteleva kansa. Täyttäköön se kansa nämä kirkkotiet ja nämä pyhitetyt suojat vuosisadasta toiseen". Näin totesi piispa Eino Sormunen helluntaina 1941 kirkkoa käyttöön vihkiessään. Kuva ES.

Kirkossa ollaan siunauksen vastaanottajina. Kuva ES.

Heränneitä Kristuksen ristin juurella. Taiteilija Johannes Haapasalon kivireliefi pääoven yläpuolelle on tehty Vehmaan punaisesta graniitista. Taiteilija valmistleli teostaan saatuaan vain muutama kuukausi aiemmin tiedon ainoan poikansa kaatumisesta talvisodassa. Kuva ES.

Seurakunta on aina koolla "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Kolminaisuuden symbolit kuorikaaren katossa ovat taitelija Antti Salmenlinnan maalaamat. Kuva ES.

Baldakiini - saarnastuolin koristeellinen katos. Risti huipulla kertoo, kenen asialla täällä ollaan. Kuva ES.

Pyhäinpäivän iltana Kynttiläkirkossa sytytetään kynttilä jokaiselle edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleelle seurakuntamme jäsenelle. Kuva ES.

Virsimaraton (=virsikirjan läpiveisaaminen) toteutettiin viimeksi huhtikuussa 2005. Se alkoi kirkossa.. Kuva ES.

...ja päättyi seurakuntatalolla. Kuva ES.

Jumalanpalveluksemme on pari kertaa kuukaudessa messu. Silloin siis vietetään ehtoollista. Kuva ES.

Rippikouluryhmiä on vuosittain 5-7. Konfirmaatio on aina seurakunnan juhla. Kuva ES.

Myös viimeiselle matkalle lähdetään usein kirkon alttarilta. Kuva ES.

Kolehti kerätään jokaisessa jumalanpalveluksessa. Kohteen voit nähdä etukäteen "tietoa tulevista jumalanpalveluksista" -sivulta. Isoset lähdössä työhön. Kuva ES.

"Meitä on monta. Mukava, kun sinäkin pääsit tulemaan..." Kuva ES.

Tämä krusifiksi on kirkkomme kastepaikan seinällä. Kirkkomme alkuvuosina se sijaitsi alttaripöydän päällä ja sen yläpuolella oli vanhan kirkon palosta pelastettu alttaritaulu (Matti Annalan maalaama "Kristus kolkuttaa sydämen ovelle"). Uusi alttaritaulu kirkkoon lahjoitettiin vuonna 1953. Kuva ES.

Pieni pala taivasta löytyy kirkon kuorin katosta. Joku kuulee siinä psalminjakeen "Herra Jumala on aurinko ja kilpi, hän lahjoittaa meille armon." Ja kuinkahan moni ajatteleekaan tämän tähtitaivaan alla jouluyön tähteä, joka "tuli sen paikan yläpuolelle, jossa lapsi oli". Alapuolellahan on ehtoollispöytä, elävän Vapahtajan kohtaamisen paikka. Silti tästäkin taivaasta joutuu sanomaan välillä virren sanoilla: "Jos pilvinen joskus on sää..." Kuva ES.

Kirkosta poistuttaessa eteisen pääoven yläpuolella on Väinö Malmivaaran pieni runo. Kirkkoa alettiin suunnitella v. 1937. Talvisodan syttyminen keskeytti rakennustyöt. Tämän kirkon rakentamisen aikana tuli tieto 150 nuoren kiuruvetisen kaatumisesta rintamalla. Runon molemmin puolin on talvisodan vainajien nimet 6 taulussa kertomassa, millaisten tapahtumien keskellä tätä kirkkoa on jouduttu rakentamaan. Kuva ES.

Kirkko on kotimme. Sieltä toivomme saavamme evästä kaikille elämän merille. Kuva ES.